Laina- ja asumislaskureilla vertailet kuukausieriä, laina-aikoja ja lyhennystapoja ennen kuin allekirjoitat lainasopimuksen. Laskureista näet myös, paljonko laina maksaa kokonaisuudessaan korkoineen ja kuluineen.
- Lainat ja asuminenLainalaskuriKuukausierä, laina-aika tai lainasumma.
- Lainat ja asuminenAsuntolainalaskuriAsuntolainan kuukausierä ja kokonaiskulut.
- Lainat ja asuminenKorkolaskuriKoron määrä ajalle ja pääomalle.
- Lainat ja asuminenAnnuiteetti vai tasalyhennysVertaa lyhennystapojen kuluja.
- Lainat ja asuminenTodellinen vuosikorko -laskuriKulutusluoton todellinen vuosikorko kuluineen.
Annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys?
Lyhennystapa ratkaisee, miten kuukausierä ja korkokulut jakautuvat laina-ajalle. Yleisimmät tavat ovat:
- Annuiteetti: lyhennyksen ja koron yhteismäärä pysyy samana, kunnes korko muuttuu.
- Tasaerä: kuukausierä pysyy samana, ja koron muutos näkyy laina-ajan pidentymisenä tai lyhenemisenä.
- Tasalyhennys: lyhennys on joka kuukausi sama, joten erä on alussa suurin ja pienenee koron vähetessä.
Tasalyhennyksessä korkoa maksetaan yhteensä vähemmän, koska pääoma pienenee alussa nopeammin. Annuiteetti vai tasalyhennys -laskuri näyttää eron euroina.
Esimerkki: 200 000 euron asuntolaina
Oletetaan 200 000 euron laina, 25 vuoden laina-aika, kuukausittaiset erät ja koko ajan pysyvä 3 prosentin korko. Annuiteettilainan kuukausierä on 948,42 euroa, ja korkoja kertyy koko laina-ajalta noin 84 527 euroa. Tasalyhennyksessä ensimmäinen erä on 1 166,67 euroa, mutta korkoja maksetaan yhteensä 75 250 euroa.
Jos korko nousee samassa esimerkissä 4 prosenttiin, annuiteettierä kasvaa 1 055,67 euroon. Ero näyttää, miksi lainaa otettaessa kannattaa varautua myös korkojen nousuun.
Mistä asuntolainan korko muodostuu?
Asuntolainan korko on yleensä viitekoron ja pankin marginaalin summa. Viitekorkona käytetään tavallisesti Euriboria tai pankin omaa prime-korkoa. Viitekorko tarkistetaan sovituin väliajoin, esimerkiksi 12 kuukauden välein, jolloin myös kuukausierä muuttuu.
Asuntolainalaskurilla näet kuukausierän ja lainan kokonaiskulut, ja lainalaskurilla voit laskea myös laina-ajan tai lainasumman, kun tiedät maksukykysi. Kokeile laskelmaa myös selvästi nykyistä korkeammalla korolla, niin näet, miten koron nousu vaikuttaa erään.
Todellinen vuosikorko ja kulutusluottojen korkokatto
Todellinen vuosikorko kertoo luoton kokonaiskustannukset prosentteina vuodessa. Siihen sisältyvät nimelliskoron lisäksi esimerkiksi avaus-, tilinhoito- ja laskutusmaksut, joten sillä voi verrata erilaisia luottotarjouksia keskenään.
Kuluttajansuojalain mukaan kulutusluoton korko saa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, kuitenkin enintään 20 prosenttia. Muut luottokustannukset saavat olla enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä päivässä ja enintään 150 euroa vuodessa. Heinä–joulukuussa 2026 viitekorko on 2,5 %, joten korkokatto on 17,5 %.
Todellinen vuosikorko -laskuri laskee luoton todellisen hinnan, ja korkolaskurilla lasket koron määrän tietylle ajalle, esimerkiksi talletukselle tai lyhyelle lainalle.
Asuntokaupan muut kulut
Asuntoa ostaessa kannattaa varautua lainan lisäksi varainsiirtoveroon, joka on asunto-osakkeissa 1,5 prosenttia ja kiinteistöissä 3 prosenttia. Veron voit laskea varainsiirtoverolaskurilla. Kuukausittaisissa asumiskuluissa huomioi myös yhtiövastike, vakuutukset ja sähkö, jonka osuutta voit arvioida sähkönkulutuslaskurilla.
Usein kysyttyä
Kumpi on edullisempi, annuiteetti vai tasalyhennys?
Samalla korolla ja laina-ajalla tasalyhennys on kokonaiskuluiltaan edullisempi, koska pääoma lyhenee alussa nopeammin. Annuiteetin etu on tasaisempi kuukausierä.
Mitä marginaali tarkoittaa?
Marginaali on pankin lisä viitekoron päälle. Se sovitaan lainasopimuksessa ja pysyy yleensä samana koko laina-ajan.
Miksi todellinen vuosikorko on suurempi kuin nimelliskorko?
Todellinen vuosikorko sisältää koron lisäksi luoton muut kulut. Mitä pienempi ja lyhytaikaisempi luotto, sitä enemmän kiinteät kulut nostavat sitä.
Paljonko kulutusluottojen korkokatto on?
Korko saa olla enintään viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä, kuitenkin enintään 20 %. Heinä–joulukuussa 2026 raja on 17,5 %.