Inflaatiolaskuri ja rahanarvonmuunnin

Näin inflaatiolaskuri toimii

Inflaatiolaskuri eli rahanarvonmuunnin kertoo, paljonko jonkin vuoden rahasumma vastaa toisen vuoden rahassa. Laskuri muuntaa markat euroiksi ja ottaa huomioon hintojen muutoksen Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin perusteella.

Valitse lähtövuosi, syötä rahamäärä ja valitse vertailuajankohta. Vertailukohdaksi voit valita minkä tahansa vuoden 1860–2025 tai uusimman kuukauden, joka on tällä hetkellä syyskuu 2026.

Kaava: arvo vertailuvuonna = rahamäärä × (indeksi vertailuvuonna / indeksi lähtövuonna). Markat muunnetaan euroiksi jakamalla ne luvulla 5,94573, ja ennen vuotta 1963 käytössä olleet vanhat markat jaetaan lisäksi sadalla.

Vuosiluvut ovat elinkustannusindeksin vuosikeskiarvoja. Laskuri näyttää myös hintojen kokonaismuutoksen, keskimääräisen vuosi-inflaation ja rahanarvonkertoimen. Lähde: Tilastokeskus.

Esimerkkejä rahan arvon muuntamisesta

Markat euroiksi

Vuonna 1990 sata markkaa vastaa vuoden 2025 rahassa 31,53 euroa. Laskelma on 100 / 5,94573 × 283 504 / 151 246 = 31,53 euroa, jossa luvut 283 504 ja 151 246 ovat vuosien 2025 ja 1990 indeksipisteluvut.

Ilman inflaatiota 100 markkaa olisi vain 16,82 euroa. Hinnat ovat nousseet vuodesta 1990 vuoteen 2025 yhteensä 87,4 %, keskimäärin 1,81 % vuodessa.

Euron arvo vuodesta 2002

Vuonna 2002 ostettu 100 euron ostoskori maksaisi syyskuun 2026 hinnoin 153,60 euroa. Hinnat ovat nousseet 53,6 %, keskimäärin 1,79 % vuodessa.

Paljonko 100 markkaa on nyt euroina?

Taulukko näyttää, paljonko sata markkaa eri vuosina vastaa vuoden 2025 keskimääräisessä rahassa ja syyskuun 2026 rahassa. Vuoden 1960 rivillä summa on 10 000 vanhaa markkaa, joka vastasi 100:aa uutta markkaa.

Keskimääräinen inflaatio on laskettu lähtövuodesta vuoteen 2025. Esimerkiksi 1970-luvulla rahan arvo heikkeni nopeasti, joten vuoden 1970 markka oli paljon arvokkaampi kuin vuoden 1980 markka.

Miten inflaatio lasketaan?

Inflaatio eli hintojen yleinen nousu lasketaan hintaindeksin muutoksena. Vuosi-inflaatio = (indeksi tänä vuonna / indeksi edellisenä vuonna − 1) × 100 %.

Esimerkiksi elinkustannusindeksin vuosikeskiarvo oli 261 824 vuonna 2022 ja 278 191 vuonna 2023. Inflaatio vuonna 2023 oli siis (278 191 / 261 824 − 1) × 100 % = 6,3 %.

Usean vuoden keskimääräinen inflaatio lasketaan geometrisena keskiarvona, koska hintojen nousu kertautuu vuodesta toiseen. Laskuri näyttää tämän luvun rivillä “Keskimääräinen inflaatio vuodessa”.

Mikä on elinkustannusindeksi?

Elinkustannusindeksi on Tilastokeskuksen pisin hintaindeksi, jonka avulla voidaan verrata hintoja aina 1800-luvulta nykypäivään. Laskurissa käytetään sarjaa, jonka perusjakso on vuoden 1914 tammi–kesäkuu (indeksi 100).

Uusimpina vuosina elinkustannusindeksi seuraa kuluttajahintaindeksin muutosta, joka mittaa kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palvelujen hintojen kehitystä. Indeksiluvut ja tilastojen kuvaukset löytyvät Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin sivulta.

Miksi markat jaetaan luvulla 5,94573?

Markan ja euron kiinteä muuntokurssi on 5,94573 markkaa euroa kohden. Euro korvasi markan tilirahana vuonna 1999, ja käteisrahana euro otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa. Siksi laskuri käsittelee vuoteen 2001 asti summat markkoina ja vuodesta 2002 alkaen euroina.

Pelkkä muuntokurssi ei kerro rahan todellista arvoa, koska hinnat ovat nousseet. Esimerkiksi 100 markkaa on muuntokurssilla 16,82 euroa, mutta vuoden 2000 sadan markan ostovoima vastaa syyskuussa 2026 noin 26,91 euroa.

Mitä vanhat markat ovat?

Vuoden 1963 rahanuudistuksessa markan arvo satakertaistettiin, eli 100 vanhaa markkaa muuttui yhdeksi uudeksi markaksi. Ennen vuotta 1963 olevat summat ovat siis vanhoja markkoja.

Jos syötät vuoden 1960 summan, laskuri jakaa sen ensin sadalla ja muuntaa sen sitten euroiksi. Siksi 100 vanhaa markkaa vuonna 1960 vastaa vuoden 2025 rahassa vain 2,85 euroa.

Paljonko inflaatio on ollut viime vuosina?

Elinkustannusindeksin vuosikeskiarvojen perusteella hinnat nousivat vuonna 2022 7,1 %, vuonna 2023 6,3 %, vuonna 2024 1,6 % ja vuonna 2025 0,3 %. Vuodet 2022 ja 2023 olivat poikkeuksellisia, sillä edellisen kerran yhtä nopeaa inflaatiota nähtiin 1980-luvulla.

Historian suurimmat hintojen nousut osuvat sota-aikoihin. Vuonna 1918 hinnat yli kolminkertaistuivat edellisestä vuodesta, ja vuonna 1945 ne nousivat 40,1 %.

Hintojen yleistä laskua kutsutaan deflaatioksi. Suomessa elinkustannusindeksi laski esimerkiksi vuonna 2015 (−0,2 %) ja 1930-luvun alussa useana vuonna peräkkäin.

Prosenttimuutoksen kahden luvun välillä voit laskea prosenttimuutoslaskurilla. Tulevaisuuden säästöjen ostovoimaa voit arvioida korkoa korolle -laskurilla, johon voi syöttää myös inflaatio-oletuksen.

Miten inflaatio vaikuttaa säästöihin ja lainoihin?

Inflaatio pienentää rahan ostovoimaa vähitellen. Jos hinnat nousevat 2 % vuodessa, 100 euron ostovoima vastaa 10 vuoden päästä noin 82 euroa ja 20 vuoden päästä noin 67 euroa nykyrahassa.

Kahden prosentin inflaatiolla rahan ostovoima puolittuu noin 35 vuodessa. Säästöjen reaalinen arvo säilyy vain, jos niiden tuotto on vähintään inflaation suuruinen.

Lainanottajalle inflaatio tarkoittaa, että velan reaalinen arvo pienenee, kun tulot ja hinnat nousevat. Toisaalta nopea inflaatio voi nostaa korkoja, mikä kasvattaa vaihtuvakorkoisen lainan kuluja.

Mihin rahanarvonmuunninta käytetään?

Rahanarvonmuunnin auttaa vertaamaan vanhoja hintoja, palkkoja ja kauppasummia nykyrahaan. Esimerkiksi vanhan asunnon kauppahinnan, isovanhempien palkan tai lapsuuden karkkipussin hinnan voi muuttaa tämän päivän euroiksi.

Laskuri kertoo, mitä summa vastaa yleisen hintatason mukaan. Se ei kerro yksittäisen asunnon, esineen tai osakkeen nykyistä markkina-arvoa, sillä niiden hinnat ovat voineet muuttua hyvin eri tahtiin kuin kuluttajahinnat keskimäärin.

Palkkojen vertailussa kannattaa muistaa, että ansiotaso on noussut hintoja nopeammin. Jos haluat tietää, paljonko palkan pitäisi nousta ostovoiman säilyttämiseksi, voit laskea korotuksen palkankorotuslaskurilla.

Usein kysyttyä

Paljonko on yksi markka euroina?

Muuntokurssilla yksi markka on 0,17 euroa (1 / 5,94573). Inflaatio huomioiden vuoden 2001 markka vastaa vuoden 2025 rahassa noin 0,26 euroa.

Miksi tulos poikkeaa muista laskureista?

Ero johtuu yleensä siitä, käytetäänkö vuosikeskiarvoja vai kuukausi-indeksejä ja mihin ajankohtaan verrataan. Tämä laskuri käyttää Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin vuosikeskiarvoja ja uusinta kuukausitietoa.

Voiko rahan arvon laskea taaksepäin?

Voi. Valitse lähtövuodeksi esimerkiksi 2025 ja vertailuvuodeksi 1990, niin näet, paljonko tämän päivän summa olisi ollut silloin markkoina.

Mistä laskurin luvut ovat peräisin?

Luvut ovat Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta (elinkustannusindeksi 1914:1–6=100, lisenssi CC BY 4.0). Vuoden 2026 kuukausitieto päivittyy, kun Tilastokeskus julkaisee uuden indeksin.

Mikä on inflaatio Suomessa nyt?

Elinkustannusindeksin mukaan hinnat olivat syyskuussa 2026 noin 2,5 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskus julkaisee kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen eli virallisen inflaatioluvun kuukausittain.

Miksi vuotta 2026 ei voi valita vuodeksi?

Koko vuoden keskiarvo on tiedossa vasta vuoden päätyttyä. Siksi kuluvalle vuodelle käytetään uusinta julkaistua kuukausi-indeksiä.

Liittyvät laskurit

• Raha ja talousKorkoa korolle -laskuriNäe, miten säästöt kasvavat korkoa korolle.
• Raha ja talousValuuttalaskuriMuunna valuuttoja EKP:n päivän kursseilla.
• Matematiikka ja tiedeProsenttimuutoslaskuriMuutos prosentteina kahden luvun välillä.
• Palkka ja verotPalkankorotuslaskuriUusi palkka korotuksen jälkeen.
• Raha ja talousALV-laskuriArvonlisävero, veroton ja verollinen hinta kaikilla verokannoilla.
• Raha ja talousSäästölaskuriPaljonko säästät kuukausisäästöllä ja tuotolla.

Laskelma on suuntaa-antava eikä ole sijoitus-, laki- tai veroneuvontaa. Tarkista lopulliset luvut viranomaiselta tai palveluntarjoajalta.